Tiemaksut varmistaisivat Helsingin seudun kestävän kasvun

Tiemaksut lyhentäisivät matka-aikoja ja vähentäisivät päästöjä ja onnettomuuksia.

Tiemaksut lyhentäisivät matka-aikoja kymmenyksellä, matka-ajat olisivat ennustettavampia, kuljetusketjut sujuvampia ja liikkuminen turvallisempaa. Samalla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kilpailukyky paranisi. Muun muassa nämä asiat käyvät ilmi HSL:n johdolla tehdyistä tiemaksuselvityksistä, joiden alustavat tulokset julkaistaan tänään torstaina 11. helmikuuta.

Helsingin seutu selvitti, millä edellytyksillä seudulla voitaisiin ottaa tiemaksut käyttöön ja miten tiemaksut vaikuttaisivat Helsingin seudun ihmisten arkeen sekä seudun liikennejärjestelmään, ympäristöön, kasvuun ja kilpailukykyyn.

Helsingin seutu kasvaa nopeasti. Seudulle odotetaan muuttavan vuoteen 2025 mennessä 200 000 uutta asukasta. Vuonna 2050 seudun väkiluku on ylittänyt 2 miljoonan asukkaan rajan. Tämä luo paineita maankäytön suunnittelun ja asuntotuotannon lisäksi liikennejärjestelmälle. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ2015) yhtenä keskeisenä tavoitteena on hyödyntää informaatio- ja ohjauskeinoja tehokkaasti.

”Seudun kasvu ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen edellyttävät toimivaa liikennejärjestelmää. Liikennejärjestelmää tulee kehittää monilla tavoilla: tiemaksu on yksi tehokas ohjauskeino tässä kokonaisuudessa”, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.

Ajoneuvoliikenteen hinnoitteluselvityksen perusteella tiemaksut edistäisivät seudulla asetettujen tavoitteiden toteutumista: liikennejärjestelmän toimivuus parantuisi ruuhkien vähentyessä, kestävien kulkumuotojen osuus olisi tiemaksujen käyttöönoton jälkeen neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin ilman maksuja ja liikenteestä aiheutuvat päästöt olisivat viisi prosenttia pienemmät. Yhdessä muiden toimien kanssa tiemaksut myös tiivistäisivät yhdyskuntarakennetta.

Jos tiemaksut otettaisiin käyttöön, niitä maksaisi noin viidennes seudun aamuruuhkassa liikkuvista. Henkilöautoilijoista tiemaksuja maksaisi arviolta 40 prosenttia aamuruuhkan kulkijoista. Jos tiemaksua kerättäisiin yhteiskuntataloudellisen optimin mukaisesti 80 miljoonan euron nettotuotot vuodessa, jolloin yhteiskuntataloudelliset hyödyt olisivat suurimmat, keskimääräinen kustannus työmatka-autoilijalle olisi 340 euroa vuodessa.

Vaikka tiemaksut olisivat kustannustehokas keino vastata seudun kohtaamiin haasteisiin, ne aiheuttavat myös joitakin ongelmia. Yksittäiset alueet kokevat maksujen vaikutukset hyvin erilailla. Mahdollisessa tiemaksujen valmisteluvaiheessa on kiinnitettävä erityistä huomiota niihin alueisiin, jotka eivät hyödy tiemaksuista tai niiden asema kilpailussa asukkaista ja työpaikoista heikkenee merkittävästi suhteessa muihin. Lisäksi on tärkeää suunnitella huolellisesti maksutasot siten, etteivät ne rasita kohtuuttomasti yksittäistä tienkäyttäjää.

”Kokonaisuudessaan tiemaksut edistävät seudun tavoitteiden toteutumista. Niiden avulla voidaan varmistaa liikennejärjestelmän toimivuus, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vahvistaa liikennejärjestelmän rahoituspohjaa seudulla”, sanoo HSL:n liikennejärjestelmäosaston johtaja Sini Puntanen, joka on johtanut tiemaksuselvityksen laadintaa.

Jatkossa tiemaksumallia kannattaa työstää siten, että järjestelmällä voidaan saada aikaan parhaat mahdolliset vaikutukset. Jotta tiemaksut voitaisiin ottaa käyttöön, lainsäädäntöä täytyy muuttaa. Erityisen tärkeää on varmistaa, että tiemaksujen tuotot palaavat seudun liikennejärjestelmän käyttöön eivätkä tiemaksut vähennä valtion rahoitusta seudulle.

Selvitysten alustavia tuloksia esiteltiin seminaarissa 11. helmikuuta Helsingissä.

Tiivistelmäraporttiluonnos ajoneuvoliikenteen hinnoitteluselvityksestä

Infografiikka tiemaksuista

Suvi Rihtniemen seminaariesitys tiemaksuselvityksestä

Sini Puntasen seminaariesitys tiemaksuselvityksestä