Tiemaksut hillitsevät ruuhkia ja tiivistävät yhdyskuntarakennetta

Tiemaksut edistäisivät liikennejärjestelmän toimivuutta Helsingin seudulla: matka- ja kuljetusketjut olisivat sujuvampia ja ruuhkautuminen hallinnassa. Lisäksi joukkoliikenteen kilpailukyky paranisi ja liikennejärjestelmä kehittyisi kestävästi. Pitkän ajan kuluessa tiemaksut yhdessä muiden toimien kanssa myös tiivistäisivät ydinalueen, raidekäytävien ja Keski-Uudenmaan kuntien keskusten yhdyskuntarakennetta. Tiemaksujen avulla saataisiin myös vahvistettua Helsingin seudun liikennejärjestelmän rahoituspohjaa.

Muun muassa nämä asiat kävivät ilmi HSL:n tekemässä ajoneuvoliikenteen hinnoitteluselvityksessä, joka valmistui maaliskuussa. HSL:n hallitus ei ottanut tiemaksuihin vielä kantaa vaan merkitsi selvityksen tiedoksi. Mahdollisesta maksujärjestelmän käyttöönotosta päätetään erikseen myöhemmin. Tiemaksuselvitys on jatkoselvitys viime vuonna hyväksytylle Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmalle HLJ 2015. Työssä selvitettiin ajoneuvoliikenteen hinnoittelun teknistoiminnallisia vaihtoehtoja ja vaikutuksia sekä arvioitiin tiemaksujen vaikutuksia hallintoon ja lainsäädäntöön.

Jos tiemaksut otetaan käyttöön, tiemaksut kohdistuvat selvityksen mukaan alle viidennekseen kaikista Helsingin seudun aamuruuhkan matkoista. Autoileva työmatkalainen maksaisi vuodessa tiemaksuja keskimäärin 340 tai 670 euroa riippuen siitä, kuinka korkeita tuottoja tiemaksuilla tavoitellaan. Maksut painottuvat työssäkäyviin ja erityisesti niihin käyttäjiin, jotka aiheuttavat ruuhkia. Jos tiemaksuja ei oteta käyttöön, tiet ruuhkautuvat ja tienkäyttäjät joutuvat käyttämään enemmän aikaa ruuhkissa.

Tiemaksut tiivistävät yhdyskuntarakennetta, minkä vuoksi kestävillä liikennemuodoilla saavutettavat alueet vahvistuvat. Helsingin kantakaupungissa city-logistiikan toimintaedellytykset parantuvat, ja alue vahvistuu kaupan, palveluiden ja työpaikkojen keskittymänä. Iso osa Keski-Uudenmaan kuntien palvelukeskittymistä vahvistuu, ja pääradan keskukset vahvistuvat myös työpaikkakeskittyminä.

Tiemaksuselvityksen mukaan haasteeksi nousee kehäteiden välinen vyöhyke, erityisesti raidekäytävien ulkopuolella, jonka suhteellinen houkuttelevuus kaupan ja toimistovaltaisten toimialojen näkökulmasta heikentyy. Osalle seudun väestöstä ja yrityksistä tiemaksut merkitsevät liikkumisen kustannusten kasvua ja osalla liikkumisvalintojen muutosta. Näihin haasteisiin pitää etsiä ratkaisuja jatkotarkasteluissa.

”Tiemaksuista kannattaa käydä perinpohjaista keskustelua. Tiemaksumallia tulisi jatkotyöstää niin, että järjestelmällä saadaan aikaan parhaat mahdolliset vaikutukset”, sanoo selvitystyötä vetänyt HSL:n liikennejärjestelmäosaston johtaja Sini Puntanen.

Helsingin seudun arvioidaan kasvavan seuraavina vuosikymmeninä voimakkaasti. Vuonna 2050 seudulla ennustetaan asuvan 2 miljoonaa ihmistä ja täällä on yli miljoonan ihmisen työpaikka.

”Liikennejärjestelmän toimivuus on keskeinen seudun kilpailukyvyn tekijä. Sen heikentymistä seudun asukasmäärän kasvaessa ei tule vaarantaa. Tiemaksujen käyttöönotto olisi merkittävä uudistus liikennejärjestelmän keinovalikoimassa ja rahoituksessa”, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.

Tiemaksujen mahdollinen käyttöönotto tai kokeilu vaativat sen mahdollistavaa lainsäädäntöä. Tiemaksujen tuotot pitää palauttaa seudulle, ja tiemaksuilla kerättyjen rahojen pitää tulla täydentämään seudun liikennejärjestelmän kehittämistä, investointeja ja joukkoliikenteen palvelutason parantamista. Tiemaksuilla kerätyt rahat eivät saa vähentää valtion ja kuntien rahoitusta seudulle.

Selvitys on saatavissa verkko-osoitteessa https://www.hsl.fi/julkaisut sekä osoitteessa https://www.hsl.fi/tiemaksut.