Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyö tuloksellista - tavoitteet aikataulussa

Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL2016 –sopimus on osoittautunut tulokselliseksi. Nyt seudulla valmistellaan MAL 2019 –suunnitelmaa, joka antaa taustatiedot seuraavan sopimuksen valmisteluun.

Vuosi sitten solmittua maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimusta on toteutettu tehokkaasti Helsingin seudulla. Vuonna 2016 valmistui lähes 13 000 uutta asuntoa, mikä vastaa noin 96 prosenttia vuoden tuotantotavoitteesta. Uutta asumiseen asemakaavoitettua kerrosalaa tuli voimaan 1,6 miljoonaa kerrosneliömetriä, mikä on yli keskimääräisen vuositavoitteen.

Myös liikennehankkeet ovat edenneet hyvin. Klaukkalan ohikulkutietä päästään rakentamaan todennäköisesti ensi vuonna. Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettavan Raide-Jokerin eli pikaraitiotien 550:n toteutuksesta on päätetty. Pisara-radan ratasuunnitelma on valmistumassa ja toteuttamisaikataulua ja rahoitusta arvioidaan tämän vuoden aikana.

Lisäksi kestävien kulkutapojen palvelutaso on parantunut. Metroliikenne siirtyi 2,5 minuutin vuoroväliin viime elokuussa. HSL-alueella joukkoliikenteen nousujen määrä kasvoi kahdella prosentilla vuodesta 2015 vuoteen 2016. Merkittävintä kasvu oli lähijunaliikenteessä, mihin vaikutti muun muassa se, että Kehärata oli 2016 ensimmäistä kertaa koko vuoden käytössä. Myös liityntäpysäköinnin periaatteista ja tavoitteista on sovittu.

Seudun kunnat ovat panostaneet merkittävästi joukkoliikenteeseen ja sen infrastruktuuriin. Esimerkiksi pikaraitiotie 550 saa valtionavustusta 30 prosenttia hankkeen rakentamiskustannuksista. Lopun maksavat Espoo ja Helsinki.

”Lisäksi kunnat maksavat joukkoliikenteen operointikustannuksia 200 miljoonaa euroa vuodessa”, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.

HSL, Helsingin seudun kunnat ja valtio solmivat viime kesäkuussa maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen vuosille 2016 - 2019. Sopimuksessa sitouduttiin edellisten lisäksi syventämään Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyötä entisestään.

”Teemme Helsingin seudulla tiivistä yhteistyötä, jotta saamme kilpailukykyisen ja elinvoimaisen metropolialueen, jossa ihmisten on helppo elää ja liikkua”, sanoo HSL:n liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osaston johtaja Sini Puntanen.

HSL vastaa MAL-sopimuksessa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta ja sen seurannasta.

Voit tutustua MAL 2016-2019 -sopimuksen tilanteeseen tarkemmin täällä:

https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/seututieto/maankayttoasuminen/Documents/Helsingin%20seudun%20MAL-sopimuksen%20seuranta%202017.pdf

MAL 2019 –suunnittelu on kaukoputki tulevaisuuteen – miten liikumme 2050?

Uuden - vuoteen 2050 asti kurottavan - maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnittelu on myös hyvässä vauhdissa.

MAL 2019 -suunnitelmassa kuvataan, miten seutua pitäisi kehittää vuosina 2019–2050, jotta se on kansainvälisesti kilpailukykyinen sekä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä. Seudun päättäjät hyväksyvät suunnitelman keväällä 2019, jolloin sitä aletaan toteuttaa. Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua tehdään Helsingin seudun kuntien tiiviinä yhteistyönä.

Lähikuukausina on valmistumassa useita selvityksiä, jotka osaltaan ohjaavat lähivuosina MAL 2019 -sopimuksen valmistelua.

Esimerkiksi liikenteen päästövähennystoimenpiteistä tehtävä selvitys kertoo, mitä Helsingin seudulla pitää tehdä, jotta Suomi pystyy saavuttamaan päästövähennystavoitteensa vuoteen 2030 mennessä.

”Tekeillä olevan selvityksen alustavat tulokset osoittavat, että yksittäisillä muutoksilla liikennejärjestelmässä ei kasvihuonekaasupäästöjä saada tarpeeksi vähennettyä. Pyrimme löytämään keinot, joilla liikenteen päästöt saadaan seudulla selvään laskuun. EU-komission Suomelle antama päästövähennystavoite on päästökaupan ulkopuolisille aloille, joihin liikenne kuuluu, 39 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä”, Sini Puntanen toteaa.

Liikenteen uudet teknologiat ja palvelut –selvityksessä arvioidaan, miltä liikenne näyttää vuosina 2030 ja 2050: mihin liikenteen uudet teknologiat antavat mahdollisuuksia, miten ne vaikuttavat liikennejärjestelmään ja miten niihin tulisi varautua.

Selvityksessä arvioidaan, että 2030 noin kymmenesosa henkilöautoista olisi automaattisia ja saman verran autoista yhteiskäyttöisiä. Myös joukkoliikenne automatisoituu: esimerkiksi metro- ja junaliikenteessä automaattisuus on todennäköisesti tuolloin pitkällä ja automaattiset pikkubussit käytössä.

”Joukkoliikenne ja muut kestävät kulkutavat liikuttavat ihmisiä myös tulevaisuudessa, vaikka uusia teknologioita tuleekin lisää. Haluamme saada ennustuksiin konkretiaa ja selvitämme, millä alueilla esimeriksi olisi eniten kysyntää uusille, jaetuille kulkutavoille”, sanoo Sini Puntanen.

Voit lukea lisää MAL 2019 –sopimuksen valmistelusta täältä: www.hsl.fi/mal