Kestävien kulkumuotojen käyttö on Suomessa yleisintä juuri pääkaupunkiseudulla. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuus kaikista matkoista on 54 prosenttia. Kuva: Lauri Eriksson
Pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen kulkutapaosuus on noussut prosenttiyksiköllä kuudessa vuodessa. Nyt joukkoliikenteellä tehdään viidennes kaikista matkoista. Tämä selviää Liikenneviraston tänään julkaisemasta valtakunnallisesta henkilöliikennetutkimuksesta, jonka aineisto on kerätty vuonna 2016. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuosina 2010–2011.
Kestävien kulkumuotojen käyttö on Suomessa yleisintä juuri pääkaupunkiseudulla. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuus kaikista matkoista on 54 prosenttia.
Siirtymää kestäviin liikkumistapoihin pitäisi kuitenkin tulevina vuosina saada vauhditettua huomattavasti, jotta seudun kasvihuonekaasupäästöjä saataisiin leikattua tavoitteiden mukaisesti, arvioi HSL:n liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osaston johtaja Sini Puntanen.
Suomen kansallisena tavoitteena on leikata liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puoleen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Sama tavoite ohjaa myös Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2019 -suunnittelutyötä.
”Kävelyn ja pyöräilyn osuuden kasvattaminen Helsingin seudulla on yksi tärkeä keino saada päästöt laskuun. Muita vaikuttavia keinoja ovat esimerkiksi tiemaksut ja raskaan liikenteen teknologian kehittäminen. Autoliikennettä voidaan vähentää tehokkaimmin yhdyskuntarakennetta tiivistämällä ja täydentämällä”, sanoo Sini Puntanen.
Myös valtakunnallisessa henkilöliikennetutkimuksessa todetaan, että tiivis rakentaminen on yhteydessä liikkumiseen: mitä tiiviimmin rakennettu alue, sitä vähemmän on tarvetta liikkua. Tutkimuksen mukaan tiiviisti rakennetuilla alueilla myös joukkoliikenteen palvelutaso on yleensä hyvä ja joukkoliikennettä käytetään paljon.
Valtakunnallisessa henkilöliikennetutkimuksessa valopilkkuna on kestävän liikkumisen osalta Vantaa, jossa henkilöautolla tehtyjen matkojen osuus on laskenut ja joukkoliikenteen osuus selvästi kasvanut. Muutokseen on vaikuttanut todennäköisesti Kehärata ja sen saama suosio. Kehärata avattiin matkustajaliikenteelle heinäkuussa 2015. Samalla uudistettiin myös koko Vantaan bussiliikennejärjestelmä ja siihen liittyen perustettiin myös uusi poikittainen runkobussilinja 560 Vuosaaresta Myyrmäkeen.
Joukkoliikennettä käytetään runsaasti, koululaiset pyöräilevät yllättävän vähän
Pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen käyttö on yli kaksinkertaista muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna. Joukkoliikennematkat ovat maan lyhyimpiä, sillä joukkoliikenne palvelee ennen kaikkea päivittäistä liikkumista. Muualla Suomessa suuri osa matkasuoritteista tulee pitkän matkan juna- ja linja-autoliikenteestä. Myös jalankulkumatkat ovat pääkaupunkiseudulla maan lyhyimpiä, keskimäärin 1,5 kilometrin pituisia.
Sen sijaan pyörämatkat ovat huomattavan pitkiä, keskimäärin 4,6 kilomeriä. Ero on selvä muihin suuriin kaupunkiseutuihin verrattuna, joissa pyörämatkan keskipituus on noin kolme kilometriä. Pääkaupunkiseudulla pyöräillään erityisesti työmatkoilla ja pyöräilijöiden keski-ikä on maan korkein. Koulu- ja opiskelumatkoilla pyöräily on kuitenkin selvästi muuta maata harvinaisempaa.
Henkilöautolla ajetaan ja matkustetaan pääkaupunkiseudulla asukasta kohti vähemmän kuin missään muussa osassa Suomea. Pääkaupunkiseudun asukkaiden työmatkat ovat myös maan lyhyimpiä, mutta asukkaat käyttävät liikkumiseen eniten aikaa. Matkanteko on usein hidasta niin henkilöautolla kuin joukkoliikenteelläkin.
Lisätietoja tutkimuksesta ja tutkimusjulkaisut ovat saatavissa verkko-osoitteessa www.hlt.fi
Henkilöliikennetutkimus 2016 -tutkimusjulkaisu:
https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lti_2018-01_henkiloliikennetutkimus_2016_web.pdf
Helsingin seudun seutujulkaisu: