HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma 2017-2019: Lisää digitaalisia palveluja ja uusia runkolinjoja

Lähivuosina yhä useampi matka HSL-alueella tehdään tiheävuorovälisillä runkolinjoilla. Länsimetron lisäksi avataan vuosikymmenen lopulla vielä uusia runkobussiyhteyksiä ja Raide-Jokeri 2021. Matkalla tarvittava tieto sekä liput on jatkossa pakattu enenevässä määrin digitaaliseen muotoon.

HSL:n tavoitteena on, että 2010-luvun lopulla asiakkailla on tarjolla entistä enemmän ajantasaista tietoa ennen matkaa ja matkan aikana sekä asiakkaiden toiveita vastaavia lipputuotteita. Uudenlaisia palveluita voi tulla käyttöön yhteistyössä muiden liikkumisen palveluita tarjoavien toimijoiden kanssa, jolloin samaan palvelupakettiin voisi ostaa matkan ovelta ovelle vyöhykkeistä ja organisaatiorajoista piittaamatta. Mobiilipalvelujen kehittäminen on tässä tärkeässä roolissa”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi visioi.

Sekä Kehärata että Länsimetro avautuessaan kasvattavat vuosikymmenen loppuun joukkoliikenteen käyttäjämääriä. Vaikutusarvioiden mukaan Länsimetro liityntälinjastoineen kasvattaa joukkoliikenteen kulkutapaosuutta ja houkuttelee henkilöautosta sekä pyöräilijöistä ja kävelijöistä joukkoliikenteeseen runsaat 11 000 uutta asiakasta. Runkobussilinjasto täydentyy seuraavan kerran vuonna 2018 Herttoniemen ja Munkkivuoren välille avattavalla yhteydellä.

Rakenteilla oleva joukkoliikenneinfra helpottaa merkittävästi liikkumista Helsingin seudulla, mutta lisää myös kustannuksia ja paineita korottaa lippujen hintoja. Uusista investoinneista koituvista kustannuksista osa katetaan lipputuloilla ja lopusta vastaavat ne kunnat, joiden alueella investointi tehdään.

HSL:n talousarvio 2017

HSL:n toimintatulot vuonna 2017 ovat yhteensä 674,2 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoden ennusteeseen verrattuna on 5,7 prosenttia. Lipputulojen arvioidaan kasvavan 4,4 prosenttia, 343,6 milj. euroon. Lippujen hintoja korotetaan vuonna 2017 keskimäärin 4,1 prosentilla. Lipputulot muodostavat 51,0 prosenttia HSL:n toimintatuloista.
Jäsenkunnat maksavat HSL:lle kuntaosuuksina ne menot, joita ei voida kattaa lipputuloilla tai muilla tuloilla. Kuntaosuudet ovat talousarviossa 2017 yhteensä 313,3 milj. euroa ja ne muodostavat 46,5 prosenttia HSL:n toimintatuloista.

Valtion maksaman suurten kaupunkien joukkoliikennetuen määräksi vuosina 2017–2019 arvioidaan 4,7 milj. euroa, mikä vastaa 0,7 prosenttia HSL:n toimintatuloista. Muiden tukien ja avustusten määrä on arvioilta 1,5 milj. euroa. Tarkastusmaksutuottoja arvioidaan vuonna 2017 kertyvän 6,4 milj. euroa, joista kirjataan luottotappiota ja luottotappiovarauksia yhteensä noin 2,8 milj. euroa. HSL esittää tarkastusmaksun korottamista 80 eurosta 100 euroon.

HSL:n toimintamenot vuonna 2017 ovat yhteensä 677,9 milj. euroa. Menot kasvavat vuoden 2016 ennusteesta 8,6 prosenttia. Menoista suurimman osan, 502,8 milj. euroa (74,2 prosenttia) muodostavat joukkoliikenteen operointikustannukset. HSL käyttää bussiliikenteen hankintaan 315,1 milj. euroa, junaliikenteeseen 91,2 milj. euroa, raitioliikenteeseen 53,6 milj. euroa, metroliikenteeseen 39,6 milj. euroa ja lauttaliikenteeseen 4,0 milj. euroa.

HSL maksaa jäsenkunnille korvausta niiden omistaman joukkoliikenneinfran käytöstä. Vuonna 2017 infrakorvaukset ovat 109,8 milj. euroa.
HSL:n investointimenot ovat 32,8 milj. euroa vuonna 2017. Merkittävin investointi on lippu- ja informaatiojärjestelmän uudistus.