Lähes 60 prosenttia busseista, joita HSL viime syksynä tutki, oli hyvässä kunnossa, eikä niistä löytynyt poikkeamia HSL:n laatukriteereistä. Hyväkuntoisten bussien osuus kasvoi kevään 2016 tutkimukseen verrattuna.
Syksyn tuloksiin vaikutti laatupoikkeamien sanktiointi, joka tuli käyttöön loppukeväällä. Jos bussien laatu poikkeaa liikaa HSL:n kriteereistä, liikennöitsijät joutuvat maksamaan tilaajalle sanktioita, mikä kannustaa korjaamaan puutteet ajallaan. Pitkällä aikavälillä bussien laatua ovat kohottaneet myös kunnossapidon kehittyminen sekä kaluston uusiutuminen.
Raitiovaunuista ja metrojunista oli hyvässä kunnossa yli 80 prosenttia. Tulokset eivät juuri muuttuneet edellisestä tutkimuksesta, koska molempien kulkuneuvojen lähtötaso oli korkea.
Myös junakaluston laatu parani kokonaisuudessaan keväästä 2016. Reilut 80 prosenttia tutkituista junayksiköistä sai kuitenkin merkinnän jostain laatupoikkeamasta.
Sm2 -junien tyypillisin poikkeama oli ikkunoiden kunto. Sm5 -kaluston yleisin poikkeama oli istuinten siisteys. Suurin osa Sm5 -junayksiköiden istuimien poikkeamista kirjattiin vanhemman sarjan junissa, joiden istuimien materiaali on herkkä lialle. Uudemmassa sarjassa istuimet ovat helpommin puhdistettavaa materiaalia, mikä näkyi tarkkailun tuloksissa.
Junakaluston laatu paranee sitä mukaa, kun vanhempia Sm2 –junia korvataan uudemmilla Sm5-junilla.
HSL havainnoi viime syksynä yhteensä lähes 4 000 bussin, raitovaunun, metrojunan ja lähijunayksikön laatua. Tarkastusten tuloksia käytetään liikennöitsijöille maksettavien laatubonusten ja heiltä perittävien laatusanktioiden määrittelyssä. Koko laatutyön tavoitteena on tehdä matkustajien joukkoliikennekokemuksesta entistä miellyttävämpi.
Eri liikennemuotojen tulokset eivät ole keskenään vertailukelpoisia, sillä kunkin liikennevälineen ominaisuudet ja tutkittavien tekijöiden määrä eroavat toisistaan.
kaluston_laatututkimus_syksy_2016.pdf